”Turvallisuus on sitä, että voi keskittyä itse työhön”

Koulujen kulunvalvonnassa on suuria puutteita, sanovat Itä-Suomen rehtorit.

Itäsuomalaiset rehtorit kokevat johtamiensa koulujen turvallisuuden olevan enimmäkseen hyvällä tasolla, mutta ennen kaikkea kulunvalvonnan ratkaisuihin toivottiin päivittämistä, selviää Abloyn teettämästä tuoreesta kyselytutkimuksesta.

Sähköisesti tehdyssä kyselyssä kysyttiin turvallisuuteen liittyvistä ajatuksista Itä-Suomen johtajuus- ja rehtoripäiville osallistuvilta. Vastaajista kaksi kolmasosaa koki, että koulun turvallisuus on hyvällä tai kohtuullisen hyvällä tasolla. Reilu neljäsosa puolestaan oli sitä mieltä, että turvallisuusasioissa on selkeästi parantamisen varaa.

Henkinen ja fyysinen turvallisuus ovat yhtä tärkeitä

Ylipäätään turvallisuuden koetaan olevan kokonaisvaltainen tunne siitä, että oppilaiden tai henkilöstön edustajan ei tarvitse pelätä ketään tai mitään. – ”Turvallisuus on sitä, että saa keskittyä itse työhön, eikä tarvitse ajatella uhkatekijöitä.” Moni vastaaja halusi nostaa fyysisen turvallisuuden rinnalle henkisen turvallisuuden. – ”Fyysisen turvallisuuden lisäksi korostaisin henkistä puolta; toimintaympäristö on turvallinen ja oppimista edistävä.”

Rehtorit pitivät tärkeänä sitä, että turvallisuuteen liittyviä tekijöitä tarkastellaan kokonaisuutena. – ”Koulussa on saatettu esimerkiksi kiinnittää hyvin paljon huomiota paloturvallisuuteen, mutta tietoturvallisuus on lapsenkengissä.” – ”Kiinteistöjen ylläpidosta vastaavien tahojen saumaton yhteistyö on ensisijaista.”

Moni vastaaja muistutti, että turvallisuusasioiden pitää olla pöydällä säännöllisesti ja vastuualueiden selkeästi määritetty. – ”Turvallisuus on hyvällä tasolla aktiivisesta seurannasta johtuen. Mahdolliset epäkohdat on korjattu tai muutettu pikaisesti.” – ”Turvallisuusasiat ovat erittäin hyvin hoidossa. Turvallisuusvastaava on ajan tasalla ja pitää huolen asioista.”

Turvallisuusriskeiksi koetut tekijät puolestaan olivat useimmiten puutteelliseen kulunvalvontaan liittyviä; kuka kulkee koulun käytävillä tuntien aikaan, pitäisikö koulujen ovien olla päivällä lukossa, pitäisikö opettajien huoneen oven olla auki vai kiinni ja niin edelleen. Erityisesti vastauksissa korostui aikaohjauksen tarve. – ”Ovet ovat auki päivisin, eikä kukaan pysty valvomaan liikennettä. Säästösyistä joudumme aina arpomaan, kenen tehtävä on huolehtia ovien sulkemisesta.” – ”Ulko-ovet pitäisi saada lukkoon yhdellä napinpainalluksella.”

Usein turvallisuuspuutteet liittyivät siihen, että koulurakennus ei vastaa tämän päivän vaatimuksia. – ”Vanha kiinteistö, jossa huolletaan vain pakolliset asiat. Kukaan ei pysty valvomaan liikennettä.” – ”Turvallisuus on sitä, että voi keskittyä itse työhön”

Koulujen kulunvalvonnassa suuria puutteita, sanovat Itä-Suomen rehtorit.

Selkeät suunnitelmat ja oikea asenne

Vastauksista tuli vahvasti ilmi, että turvallisuuden eteen pitää myös nähdä vaivaa. Selkeät vastuuhenkilöt, huolellinen turvallisuussuunnitelma ja harjoittelu vaaratilanteiden varalta ovat parantaneet turvallisuuden tunnetta monessa koulussa. – ”Tärkeintä on henkilökunnan ja oppilaiden tietoisuus siitä, miten mahdollisissa vaara- tai uhkatilanteissa toimitaan.” Myös asenteella koettiin olevan suurta merkitystä. – ”Kyseessä on kaikkien yhteinen asia, ja turvallisuuden parantamisesta hyötyvät kaikki.”

Tilojen iltakäyttöön toivotaan helpotusta

Kyselyssä kysyttiin erikseen oviympäristöratkaisuista, ja mitä niissä pitäisi rehtorien mielestä ottaa huomioon. Vastauksissa toistuivat esteettömyys, henkilöturvallisuus ja sähköinen kulunvalvonta. – ”Lukitut ovet ja kulku tunnisteläpysköillä. Sähkölukot ja mahdollisuus lukita ovet helposti ja nopeasti.” – ”Toimivat ”lukitusryhmät” eli iltakäyttäjille voisi turvallisesti antaa avaimen, kun tietäisi, että sillä pääsee vain niihin tiloihin, joiden käytöstä on sovittu.”

Toinen toive liittyi ulko- ja välioviin, joiden halutaan olevan riittävän leveitä mutta kuitenkin sellaisia, että pienikin lapsi saa ne vaivatta auki. – ”Sisäovien automaatit tulisi saattaa turvallisuussyistäkin kuntoon (kapulat ovien välissä  ym. ongelmat).”

Vain puolet koki saaneensa vaikuttaa hyvin

Noin puolet (13) kyselyyn vastanneista rehtoreista koki, että on saanut olla aktiivisesti mukana vaikuttamassa koulunsa turvallisuusratkaisuihin. Tosin vaikutusmahdollisuuksia rajoitti monessa tapauksessa koulurakennuksen ikä. – ”Olen saanut vaikuttaa. Tietenkään kaikkea ei saa, kun koululla on rakennuksena ikää jo liki 50 vuotta.”

Vaikuttamismahdollisuudet koki selvästi puutteellisiksi kahdeksan vastaajaa, ja kuusi rehtoria oli sitä mieltä, että ei ole saanut vaikuttaa koulunsa turvallisuusratkaisuihin käytännössä lainkaan – osa tosin mainitsi yhdeksi syyksi sen, että oli toiminut virassaan vasta vähän aikaa. Abloyn teettämä kysely toteutettiin viikolla 35. Kysely lähetettiin 107 rehtorille, ja vastauksia palautui 27. Vastaukset annettiin nimettöminä.

KYSYMYKSET OLIVAT

1. Mitä turvallisuus sinulle tarkoittaa? Millä tasolla koulusi turvallisuusasiat ovat, ja mistä se mielestäsi johtuu?

2. Mikä koulujen turvallisuudessa on mielestäsi tärkeintä, ja onko se pystytty huomioimaan omassa koulussasi? Miten?

3. Jos saisit suunnitella uuden koulun, miten toteuttaisit siellä oviympäristöratkaisut ja mitä  asioita ottaisit huomioon?

4. Oletko mielestäsi saanut vaikuttaa koulusi turvallisuusratkaisuihin. Miksi, miksi et?

Kaikki jutussa käytetyt lainaukset ovat peräisin vastauksista.