Hyvästit painavalle avainnipulle

/Abloy/Abloy.fi%20(OW2)/Yritys/Ajankohtaista/turunkaupunginteatteri.jpg

Kun Turun kaupunginteatteri vaihtoi vanhat mekaaniset lukot elektromekaaniseen PROTEC² CLIQ -järjestelmään, avaimien määrä väheni dramaattisesti. Ennen teatterissa vieraileva taiteilija saattoi tarvita kourallisen avaimia. Nyt hän saa käteensä yhden ainoan avaimen, joka avaa kaikki tarvittavat ovet.

TURUN KAUPUNGINTEATTERIN teknisen päällikön avainnippu ei ole tuntunut näin keveältä vuosikymmeniin. Kotiavaimen rinnalla on vain Abloyn PROTEC² CLIQ -avain.

– Kun tulin taloon vajaa 46 vuotta sitten, ulko-oven sähköisen lukon avasi vahtimestari nappia painamalla. Olin parikymppinen ja saanut vakanssin lavasteiden rakentajana. Silloin en tarvinnut kuin oman pukukaapin avaimen, muistelee Juhani Koski.

Koski on luvannut esitellä teatteritaloa, joka kävi vuosina 2014–2017 läpi mittavan remontin. Remontin aikana uudistuivat myös rakennuksen oviympäristöt ja lukitusjärjestelmät.

1960-luvulla rakennetussa teatteritalossa on aina ollut ABLOY-lukot. Ennen remonttia käytössä oli CLASSIC- ja PROFILE-mallien avaimia rinnakkain. Kosken uran edetessä hänen avainnippunsa kasvoi ja kasvoi, kunnes hän säilytti kaikkiaan kolmea paksua nippua.

– Se oli aivan hirveä määrä avaimia! Yleensä pidin mukana vain yhtä nippua, jossa oli tärkeimmät avaimet, hän kertoo.

Monipuolinen lukitusjärjestelmä vastaa kaikkien tarpeisiin

Kaupunginteatterin henkilökunnan tilat ovat tottumattomalle kävijälle aikamoinen sokkelo. Ovia avautuu suuntaan ja toiseen, ja niiden takaa paljastuu mitä erilaisimpia tiloja konehuoneesta ompelimoon. Korkeakattoisessa työpajassa maalari viimeistelee lavasteseinää nosturin päällä. Kampaamossa puolestaan valmistellaan peruukkeja esityskuntoon.

Teatterissa työskentelee noin 120 eri alojen ammattilaista. Jokaisella ammattiryhmällä on kullakin omat tarpeensa: yksi ryhmä käyttää vain yhtä tilaa, toinen tarvitsee pääsyä useisiin eri paikkoihin. Työntekijät myös työskentelevät hyvin erilaisina aikoina. Ensimmäiset tulevat töihin aamukuudelta, viimeiset lähtevät puoliltaöin. Lukitusjärjestelmältä vaaditaan siis joustavuutta.

Erityisen hankalaa oli aiemmin se, kun teatterissa vieraileville työntekijöille piti saada avaimet.

– Se oli kokonaan oma shownsa. Nyt riittää, kun antaa yhden avaimen, jossa on tieto, minne sillä täytyy päästä ja mihin kellonaikaan. Jos avain sattuisi häviämään, se voidaan vain poistaa käytöstä, jolloin sillä ei avaudu enää mikään ovi, Koski selittää.

Lukitus on olennainen osa teatterin turvallisuutta

Mustan oven takaa paljastuu eriskummallinen, matala huone, jonka lattiana on vaijeriverkko. Alas katsoessa huomaa, ettei kyse olekaan huoneesta: verkko on viritetty Pienen näyttämön yläpuolelle. Täällä valoteknikot kulkevat säätämässä lamput kohdilleen ennen esitystä.

Yhtäkkiä alapuolelta alkaa kuulua suhinaa, ja näyttämölle ryöpsähtää vesisumu.

– Se on vain ilmankostutin. Ilmankosteus on pidettävä täällä tietyissä lukemissa. Liian kuiva ilma voi vahingoittaa näyttelijöiden äänihuulia, Koski kertoo.

Teatteritalo on monenmoista teknologiaa sisäänsä kätkevä kokonaisuus, joka varmasti kiehtoo paitsi yleisöä, myös ei-toivottuja henkilöitä. Koski sanookin, että hyvällä lukitusjärjestelmällä on suuri merkitys teatterin turvallisuudelle.

Teatteriin mahtuu yhtä aikaa eri näyttämöille ja ravintolatiloihin jopa tuhat ihmistä. Kun ihmisiä on tiloissa paljon, on erityisen tärkeää varmistaa, että kaikki pysyvät yleisölle tarkoitetuilla alueilla. Jos ulkopuolinen sattuisi pääsemään näyttämön takatiloihin esityksen aikana, hän saattaisi aiheuttaa suurta vahinkoa niin itselleen kuin muille.

– Ei voi kuvitellakaan, että ovet olisivat auki niin, että kuka tahansa voisi kulkea niistä, sanoo Koski.

Kerran vuosia sitten vartijat saivat keskellä yötä hälytykseen. Joku oli päässyt Teatteritaloon sisään ja kömpinyt päänäyttämölle nukkumaan. Selvisi, että hän oli kiivennyt palotikkaita korkeaan näyttämötorniin ja mennyt sisään paloluukusta, pimeässä haparoiden.

– Itse en lähtisi kiipeämään tuota reittiä edes päivänvalossa! Koski päivittelee.

Koski seisahtuu lämpiöön, josta on upea panoramanäkymä Aurajoelle. Hän osoittaa joen tulosuuntaan.

– Tuolla vähän matkan päässä joen varressa näkyy Tuomiokirkko. Joen toisessa päässä on Turun Linna. Teatteritalo on tässä niiden keskellä. Kyllä nämä kolme ovat minun mielestäni Turun hienoimmat rakennukset.

Hän pistää avaimen taskuunsa. Kierros on päättynyt.

Lisää ovia – vähemmän avaimia

Turun kaupunginteatterin suuren remontin yhteydessä ovien määrä lähes tuplaantui, mutta avainten määrä laski radikaalisti. Nyt teatterissa on 650 ovea, mutta vain 200 avainta.

ABLOY-lukitusjärjestelmä saa hyvää palautetta Turun kaupunginteatterin tekniseltä päälliköltä, Juhani Koskelta. Teatteritalon sisäosissa on käytössä PROTECÇ CLIQ -järjestelmä, ja ulkokuoren kulunvalvontaa tehdään ABLOY OS -järjestelmällä.

– Erikoisempien tapahtumien, kuten Teatterin avoimien ovien päivän aikaan lukkojen kulkuoikeudet joutuu ohjelmoimaan eri tavalla. Muuten järjestelmän käyttö on sujunut hyvin, Koski kertoo.

Kaikissa teatterin ovien heloissa on antibakteerinen ABLOY ACTIVE -ominaisuus. Ovenkahvoissa on siis sellainen pinta, että haitalliset bakteerit eivät selviä sillä hengissä. Tämä auttaa teatterin henkilökuntaa pysymään terveenä ja esiintymiskuntoisena.

Ovensulkimet ovat suurimmassa osassa ovia moderneja piilosulkimia, jotka taittuvat oven sisään tehden siistin ja minimalistisen vaikutelman. Teatterilla on käytössä myös ABLOY EXIT -tuotteet, eli palo- tai paniikkitilanteessa käytettävät poistumistietuotteet.

Lukitusjärjestelmän asentaminen yhteistyössä Lukkotaiturit Oy:n kanssa sujui hyvin, kertovat Abloyn aluepäällikkö Marko Pietikäinen ja avainasiakaspäällikkö Mikko Oksa. Yhteistyötä tehtiin myös peruskorjauksen suunnitelleen LPR-Arkkitehdit Oy:n kanssa.

– Lukkotaiturit olivat hyvissä ajoin mukana järjestelmän suunnittelussa ja kouluttivat kaupunginteatterin väen lukitusjärjestelmän käyttöön, Oksa kiittelee.

Turun kaupunginteatteri

• Perustettu 1946

• Toiminut Teatteritalossa vuodesta 1962

• Teatteritalossa tehtiin mittava peruskorjaus ja -laajennus v. 2014-2017

• Korjauksen aikana väistötilat kuudessa eri kiinteistössä, esitykset Logomolla ja ent. elokuvateatteri Dominossa sekä kesäteatteri Naantalin Emma-teatterissa

• Vuonna 2017 esityksiä yli 300 ja katsojia noin 113 000

• 120 työntekijää

• Suomen vanhin täyskunnallinen teatteri

• Vuodesta 2014 Turun kaupungin omistama osakeyhtiö

• Toimitusjohtaja Arto Valkama ja taiteellinen johtaja Mikko Kouki