Joensuu – Janna Puumalainen – ABLOY OY

Kaikkien koulu

/global/scaled/999x435x0x0x998x434/Abloy-Abloy.fi (OW2)-Julkiset tilat-Abloy_oppilaitokset_8.jpg

Uusista koulurakennuksista halutaan tehdä kylien ja kaupunginosien keskuksia, joissa riittää vilinää aamusta iltamyöhään.

Joensuussa on parasta aikaa menossa kolme isoa kouluhanketta – Karhunmäki, Rantakylä ja Nepenmäki - joiden yhteenlaskettu kustannusarvio on yli 40 miljoonaa euroa. Karhunmäki valmistuu vuoden 2017 alussa, Nepenmäki ja Rantakylä vuonna 2018.

Oman mausteensa urakoihin on tuonut tuore opetussuunnitelma, joka asettaa tiloille täysin aiemmasta koulurakentamisesta poikkeavia vaatimuksia esimerkiksi tilojen muunneltavuuden suhteen. Tutkimusten mukaan oppisisältöjen omaksuminen onnistuu parhaiten kouluissa, joissa on käytössä useita erilaisia tapoja tarjota opetusta.

– Tämä on myös haastavaa, koska uuden opetussuunnitelman toimeenpano vasta alkaa, ja kukaan tuskin tietää, mitä se tarkalleen tarkoittaa 2020-luvun opetuksessa, Joensuun sivistyspalvelujen tilaajajohtaja Janna Puumalainen toteaa.

Käyttäjät mukana alusta asti

Uusien koulujen suunnittelussa on pyritty huomioimaan mahdollisimman monen eri käyttäjäryhmän tarpeet. Hankesuunnitteluryhmässä on ollut mukana koulujen edustaja, ja myös esimerkiksi kirjasto, nuorisotoimi, liikuntatoimi ja kansalaisopisto ovat saaneet sanoa sanansa. Pihojen ja leikkivarastojen suunnittelua ovat päässeet toteuttamaan nuoret itse.

Tilojen muunneltavuuteen liittyy olennaisena osana liikkumisen helppous, jota on jouduttu miettimään suunnitteluvaiheessa erityisen tarkasti. Joensuun uusissa kouluissa se tarkoittaa muun muassa, että pääväyliltä on pyritty poistamaan kaikki esteet ja liikkumista hidastava rakenteet.

– Esimerkiksi Karhunmäen koulu on jaettu kolmeen maan tasossa olevaan ”pesään”, joissa jokaisessa on oma sisäänkäynti. Opetustiloja voidaan yhdistellä siirtoseinillä yhdestä luokkahuoneesta aina koko pesän kokoiseksi oppimisympäristöksi. Koulussa ei myöskään ole varsinaisia käytäviä, vaan niin sanotut käytävätilat ovat väljiä ja toimivat myös ryhmätyötiloina. Suuri keskusaula on samalla ruokala, jonne tullaan kahdelta eri suunnalta, Puumalainen valottaa.

Lukitusratkaisut ohjaavat liikkumista

Joensuun uusista kouluista halutaan tehdä toimivia ja helppokäyttöisiä kokonaisuuksia, joihin esimerkiksi lukitusratkaisut integroituvat niin, ettei niitä oikeastaan edes huomaa. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että osastoivat ovet varustetaan palonsulkujärjestelmillä, jolloin ne ovat normaalitilassa avoinna ja sulkeutuvat palotilanteessa.

Oma lukunsa on omaisuuden turvaaminen. Opiskelussa ja opetuksessa käytetään koko ajan enemmän arvokasta elektroniikkaa – niin kouluille kuuluvaa kuin oppilaiden ja opettajien omaa. Kun samaan aikaan koulun ulkopuolisten käyttäjien määrä kasvaa, pitää kulkemista pystyä rajoittamaan tarkasti ja joustavasti. 

– Ovien lukitusjärjestelmällä pyritään ohjamaan ihmisten liikkumista kiinteistössä eri vuorokauden aikana. Myös lukittavia säilytyslokeroita on käytössä, Puumalainen kertoo.

Toimittajat asiantuntijoina

Tilaajajohtaja Janna Puumalainen toteaa, että ulkopuolisten asiantuntijoiden panos on ollut ja tulee olemaan Joensuun kouluhankkeissa erittäin isossa roolissa. Esimerkiksi antibakteeriset pinnoitteet olivat Puumalaiselle tuntematon asia, ennen kuin Abloyn edustaja kertoi niistä – minkä jälkeen ne otettiinkin mukaan hankesuunnitelmaan.

– Eri toimittajien asiantuntemusta on pyritty hyödyntämään jo hyvissä ajoin ennen varsinaisia kilpailutuksia. Toimittajien aktiivisuus on erittäin tärkeää, koska kaupungilla ei välttämättä itsellään ole viimeisintä tietoa markkinoilla tapahtuvasta kehityksestä, Puumalainen sanoo.

Janna Puumalainen toivoo, että yhteistyö toimittajien kanssa jatkuu myös sen jälkeen, kun koulut ovat käytössä.

– Takuuaikojen puitteissa toimittajilla on luonnollisesti korjausvastuu viallisista tuotteista, mutta myös esimerkiksi käytönaikainen tuotekoulutus olisi toivottavaa.

Jutussa on käytetty lähteinä myös Karhunmäen koulun rehtoria Timo Nykästä ja Joensuun kaupungin tilakeskuksen rakennuttajaa Jouni Hirvosta.

Firman pikkujoulut koulun ruokalassa?

Koulutilojen keskimääräinen käyttöaste Suomessa on vaatimaton, noin 20 prosenttia. Joensuun uusissa kouluissa tavoitteena on, että tiloissa tapahtuu aamukahdeksasta iltakymmeneen. 

– Esimerkiksi Nepenmäen koulun käyttöasteeseen ja sen nostamiseen on otettu kantaa jo hankesuunnitelmasta lähtien. Kouluun sijoittuu kirjasto ja kaksi liikuntasalia, jotka ovat iltaisin yhdistysten käytössä. Tekninen siipi puolestaan palvelee iltaisin kansalaisopiston tarpeita, ja kirjaston ja ruokalan aulatiloista löytyy tiloja nuorisotoimelle, Joensuun kaupungin sivistyspalvelujen tilaajajohtaja Janna Puumalainen kertoo.  

Lisäksi koulun eri osia voidaan vuokrata ulkopuolisiksi kokoustiloiksi. Ruokalassa voidaan järjestää jopa yksityistilaisuuksia.

Janna Puumalainen toivoo, että potentiaaliset käyttäjät olisivat itsekin aloitteellisia koulutilojen hyödyntämisessä.

– Yhdistysten ja kuntalaisten kannattaa olla aktiivisia ja tehdä esityksiä siitä mihin käyttöön koulun tiloja tarvittaisiin. Ei kaupunki välttämättä itse keksi kaikkea.

Janna Puumalaisen mielestä yksi iso este koulutilojen käyttöasteen kasvattamisessa ovat vanhat asenteet; koulun kun on mielletty olevan vain koulukäyntiä varten.

– On voitu vedota esimerkiksi tietosuoja-asioihin tai pelätty paikkojen kunnossa pysymisen puolesta. Nykyaikaiset lukitusratkaisut kuitenkin mahdollistavat tietosuojamateriaalin sijoittamisen turvallisesti, ja erilaisilla kulunvalvontajärjestelyissä pystytään varmistamaan, että eri käyttäjäryhmät pääsevät juuri heille tarkoitettuihin tiloihin.